keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Paljon tapahtumia, hurjasti lisää motivaatiota!

Mulla ei ole ollut ongelmia motivaation kanssa, mutta silti motivaatiota voi näköjään saada lisää ja paljon. Kisoja olen tähän asti odottanut hieman peläten: Kuka nyt ei omasta kunnosta olisi huolissaan. Kuitenkin viime viikonlopun aikana ajatuksissa on tapahtunut muutoksia. Pääsin kisatilannedemoon, tiimin kenraaliharjoitukseen, näin muita kisaajia ja sain lisää tietoa kisavalmistautumisesta. Varmuus itse tekemisestä siis kasvoi ja muiden kisaajien näkeminen livenä ilman tiettyä valaistusta ja kuvakulmia oli todella helpottavaa. Joo, ei saisi muiden kuvia katsoa ja vertailla. Vertailut tehdään lavalla. Tiedän.

Mutta sitten itse tapahtumiin. Ekanahan mulla oli työreissuja, mutta niistä teen erillisen postauksen, koska niin paljon on tullut juteltua muiden ihmisten kanssa fitnessistä ja syömisestä, että se täyttäisi tätä ihan liikaa.

Mennään siis suoraan Vierumäelle, jossa oli lauantaina Suomen Fitnessurheilu ry:n (ent. IFBB) leiri. Ohjelmassa oli luentoja ja poseerausta. Luentoja pitivät mm. liiton lääkäri ja adt:n edustaja. Erityisen mielenkiintoinen oli lääkärin luento ja aiheesta eli kropan toiminnasta, ravitsemuksesta ja fitness-soveltuvuudesta ym. ym. olisi voinut kuunnella vaikka kuinka kauan. Valitettavasti aika loppui kesken. Antidoping-luennoilla olen ollut aiemminkin, joten siellä ei paljoa uutta tullut. Koskaan en kyllä ole testiin joutunut, vaikka vierestä nähnyt porukkaa testeihin vietävän. Lopuksi saatiin tietoa värien laitosta ja sitten päästiin itse käytännön osuuteen.

Leirin vetäjät vakavina

Ensiksi poseerattiin isossa ryhmässä. Käytiin läpi asennot ja käännökset. Ohjaajat kierteli ja muokkasi tarvittaessa asentoja. Kovin yksilöllistä opastusta ei siinä saanut. Sitten oli se kisatilannedemo. Siinä käytiin läpi kaikkien I-kävely ja sen jälkeen ryhmittäin käännökset. Sain hyvää palautetta niin tuomareilta kuin uudelta kaveriltani Riikalta.

Loppuyhteenvedossa kerrattiin vielä säännöt ja vaikuttaa siltä, että linja on tosi tiukka. Tällä hetkellä esim. on melko vaikeaa löytää sallitut kisakengät. Mulla on kahdet kengät, joissa toisissa on pari milliä liikaa ns. platformia, mutta sallittu korko. Toisissa taas lienee hieman liian korkea korko, vaikka valmistaja ilmoittaa korkeudeksi 11,5 cm, on se mun mittausten mukaan 12,5 cm. Ei kun suutarille... Lisäksi geelipohjallisiakaan ei saa olla, ellei niitä ole esitetty tuomareille ja jos ne korottaa pohjaa edestä yli senttiin. Hurjaa! Ei oo helppoa tää nyt, mutta onneksi ratkaisukin on olemassa.

Fitnessglamouria: Kisakengät ja kylmää kanaa
Sunnuntaina Auriksen nokka käännettiin sitten kohti Tamperetta. Siellä oli myös vastaava yhteisposeeraus, mutta nyt tiimin tyttöjen kesken. Myös oma valmentaja oli mukana tarkkailemassa. Mun kunnon eteneminen noteerattiin niin oman valmentajan kuin poseerausvalmentaja Sirpankin toimesta, joka siitä oikein kahteen kertaan mainitsi. Poseerauksissa ei ollut paljoa korjattavaa, mutta pieniä hienosäätöjä, jotka tulee mun mielestä tarpeeseen. Pitää vaan nyt hinkata niitä, että jää mieleen ja tulee automaattisesti joka kerta ilman, että tarttis miettiä ollenkaan. Heh, piti tässä välissä käydä kokeilemassa ja jatkaa vasta sitten kirjottamista.

Meillä oli lyhyt keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi värejä ja muuta kisatilanteeseen valmistautumiseen liittyvää vähän niin kuin liiton leirilläkin. Nämä kun yhdistää, niin kyllä luulis kaiken tarpeellisen olevan jo tiedossa. Lista mukaan otettavista tavaroista on kasvanut valtavaksi. Varmaan tulee enemmän tavaraa kuin johku mäkihyppykisoihin ja sinne mulla oli aina aivan jäätävän iso laukku.

Yksijalkainen sivuposeeraus kenraaleista
Lopuksi sitten oli ne kenraalit. Ensin ihan peruskäännökset ryhmissä, eli vähän niin kuin alkukilpailu ja sitten kaikkien I-kävelyt. Ja mitä ihmettä, mua ei ees jännittänyt I-kävely. Aina aiemmin oon ollu ihan jäässä, kun se on pitänyt esittää satunnaisille ihmisille, mutta nyt ei. Jotain kehitystä on siis tapahtunut ja tiedän kait, mitä pitää tehdä, niin ei tartte jännittää. Olin tosin tällä kertaa vähän liian nopea asentojen välillä, eli pitää jatkossa vaikka laskea kolmeen jokaisen asennon kohdalla, että tuomaritkin ehtii näkemään, jos I-kävelyyn asti pääsee. Sitä kun ei ole Beginners-sarjassa. Valmentajakin tykkäsi mun esiintymisestä, joten eikähän se ala olemaan noita pieniä viilailuja vaille valmis.

Niin ja sain muuten tankkauspäivän viikonlopulle. Ilmoitin jaksamisen olevan 8 asteikolla 1-10, niin siksi ei tullut sen aiemmin. Ja mun jaksaminen on kyllä just se 8. Ei ihan niin virkeää kuin joskus, mutta tosi hyvää silti, ei valittamista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti