tiistai 29. syyskuuta 2015

Paljon(ko) ruokaa

Yleinen harhakuva lienee, että fitness-harrastajat elää hirveässä nälässä ja vielä päälle kiduttaa itseään salilla. Se pistääkin miettimään, että mihin on mahtanut  unohtua käsitys "bodarin ruokavalio", jossa tietääkseni syödään pitkin päivä valtavia annoksia. Fitnesshän on vähän niin kuin bodauksen naisversio.

Riittääköhän noi perunat varmasti?

Mulle tämmöinen fitness-ruokavalio tarkoittaa käytännössä sitä, että syön viisi ateriaa päivässä, jotka kaikki valmistan alusta loppuun asti itse. En siis osta valmisruokia tai edes puolivalmiita juttuja. Ruokaa on riittävästi, eikä nälkä pääse yllättämään kuin ruokailuvälien venyessä. Pyrin syömään noin kolmen tunnin välein. Päivän ateriarytmi on selkeä ja voisi olla ihan kenen tahansa perussetti: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Kaloreita pikaisen Kiloklubin avulla suoritetun laskennan mukaan on 2315 kcal.

Ruoka ei myöskään ole mitään tavallisesta kotiruoasta poikkeavaa. Lounaalla ja päivällisellä on lihaa ja sen lisukkeena pastaa, riisiä tai perunaa. Lisäksi vihanneksia ja rasvaakin. Aamupalaksi syön puuroa tai leipää lisukkeilla, välipalaksi rahkaa, hedelmiä ja pähkinöitä ja iltapalaksi valkuaismunakasta tai protskupannaria. Kaikkia ravintoaineita siis kyllä tulee. Silti ruokavaliossa on näiden lisäksi vielä iso kasa vitamiineja, C-vitamiini, omega-3, monivitamiini ja magnesium. Lisäksi otan extrana D-vitamiinia ja sinkkiä. Tällä hetkellä käytän yhteityökumppanini Suomen Bioteekin valmisteita.

Aamupalaa :P

Mites ne määrät sitten... No mä punnitsen kaikki ruoat, oon jo vuoden punninnut. Se alkoi bikini challegesta ja oon jatkanu samalla radalla edelleen, vaikka valmentajakin sanoi, että ei välttämättä tartte kaikkea punnita, vaan voi arvioida. Koen helpommaksi kuitenkin punnitsemisen. Kyllähän ruokaa laittaessa muutenkin mitataan aineita, niin vähän samalla tääkin menee... Ja tällä hetkellä ne tarkat määrät on hyvät määrät, ei jää nälkä, eikä tuu ähky. Miksi siis ei? Mutta miten mä sit kestän sitä, että joku määrää, mitä mä saan syödä? Bikini challengen jälkeen oltuani vähän aikaa valmennuksessa, se tuntui tosi ärsyttävältä. Kärsin siitä ajatuksesta, että tällä tavalla pitäisi elää puolitoista vuotta!! Joku ukko tuolla jossain päättää, mitä mä saan syödä, mitä en ja vielä, että milloin! Silloin mulla oli vapaa ateria vain kerran kahdessa viikossa.

Vapaa-ateria aka. Cheat meal

Ei se loppujen lopuksi kuitenkaan niin paha ollut, kun olo oli paljon parempi lapun mukaan syödessä. Lisäksi sain kinuttua vapaa-aterian kertaan viikossa ja se on kyllä ihan tarpeeksi. Eipä sitä ihan hirveen usein tee mieli syödä mitään erikoista ja makeanhimokin on vähentynyt huomattavasti. Voin siis suositella kokeilemaan ;)

PS. Kun me aina syödään niitä riisikakkuja, niin se on yleensä vaan sitten laiskuutta tai mukavuudenhalua...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti